Kevät! ♥

Tuo edellinen postaus olikin aikamoista valitusta, joten eiköhän nyt keskitytä vähän iloisempiin kuulumisiin. Onnistuin tässä pääsiäisenä saamaan flunssan, joten ainakin tämän päivän vielä vietän kotona, huomisesta en vielä osaa sanoa. Lauantaiksi olisi joka tapauksessa tervehdyttävä, sillä ei erityisemmin huvittaisi lähteä kipeänä Nost3tta & Protroa sekä Justimuksia katsomaan..

Silloin viikko sitten sunnuntaina oltiin tosiaan Kouvolassa raveissa, ja Vares teki taas ihan mahtavan suorituksen juoksemalla toiseksi ja parantamalla ennätystään 33,6:sta 33,3:een. Siltä tosiaan onnistui irtoamaan sekki heti lähdössä, jonka takia otti lähtölaukan ja jäi kauas muusta porukasta. Siitä huolimatta Ville onnistui ohjastamaan hevosen voittokamppailuun asti, mutta Aarteen Vilperi vahvana hevosena karkasi voittoon. Oltiin kuitenkin tosi tyytyväisiä. :)

Voiko hevosella enää lempeämpi katse olla?! ♥ Rohkenen epäillä

Perjantaista lauantaihin olin Iidalla. Syötiin kakkua, lanitettiin ja liikutettiin Snadia. Hyppäsin muuten Snadilla sen ennätyksen, 50cm! On se hieno :)

Lauantaina Iida tuli meille ja lähdettiin liikuttamaan Iivari ja Vares. Kuten yleensäkkin, miä otin ponin. Käytiin taas Minkkisen lenkki kahteen kertaan ja niiden välissä kierrettiin pelto. Jo ensimmäistä kertaa Minkkiseen päin ylämäkiä laukatessa mentiin semmoista kyytiä että huhhuh! Iivari on kuitenkin niin hyvälaukkainen, että uskalsin jopa kesken matkan vilkaista muutaman kerran taaksepäin ja todeta että Vareskin joutuu pistämään laukaten jotta pysyy perässä. Siinä sitten vilkuttelin niille että "Hei hei hitaammat, miullapa onkin alla kunnon laukkakone kun jättää ravurinkin jälkeen!" Tokihan Vares olisi päässyt vaikka ohi jos se olisi oikeasti halunnut, mutta kovaa mentiin joka tapauksessa!

Pellolle kun mentiin, Iivari innostui heti - se kun on nyt muutaman kerran saanut siellä laukata. Kun alettiin lähestyä paikkaa josta yleensä nostetaan laukka, askel kiihtyi entisestään ja miä aloin pikkuhiljaa keräillä kauhukahvaa (paalinarua \,,/ ) toiseen käteen (miullahan siis oli taas ratsastusvyö ilman jalustimia, ja jalustimille tarkoitettujen lenkkien välille on viritetty paalinaru hätävaraksi, kun poni tuppaa välillä jättämään ratsastajan matkanvarrelle...). Sanoin Iidalle että kohta mennään, mutten itsekkään tiennyt ihan tarkkaan että milloin. Pikkuhiljaa vihjasin Iivarille että se voi vähän kerrassaan alkaa kiihdyttelemään vauhtia (sille ei tosiaankaan uskalla noissa tilanteissa kunnolla pohkeita antaa, koska muuten räjähtää) ja muutamassa sekunnissa sekin tajusi että kohta mennään. Samalla hetkellä kun viimeisen kerran annoin sille edestä vähän tilaa, se ampaisi matkaan. Ensin parin raviaskeleen kautta laukalle, ja kun edessä viimein avautui parinsadan metrin suora, poni pisti laukaten sen minkä pellolla pääsi. Pari kertaa se meinasi kompastua epätasaisella pohjalla, mutta varmajalkaisena ponina korjasi tasapainon yhtä nopeasti kuin se oli mennytkin, ja matka jatkui. Laukattiin suoran päähän asti, eli reilu 250 metriä, kunnes jouduin huutamaan Iidalle että jarrutetaan, sillä istuin ihan vinossa ponin selässä, kun vyökin oli onnistunut pyörähtämään vähän. :D Käveltiin pois pellolta ja lähdettiin vielä Minkkisen lenkille.

Jälleen laukattiin ylämäet jotka vievät Minkkisten pihaan, ja tällä kertaa mentiin - jos mahdollista - vielä kovempaa kuin aiemmin. Iivari lähti luvan saatuaan todellakin kuin nato-ohjus! Mäen päällä ei kuitenkaan kummallakaan hevosella meinanneet toimia jarrut, vaan pyyhällettiin pihaan täydellä laukalla. Pihassa tie muuttuu kuitenkin liukkaaksi, joten varsinkin kengättön poni oli saatava äkkiä hidastamaan. Juuri kun oltiin saamassa hevoset seis, Iivari tajusi yhden puupölkyn olevan väärin päin - kyllä... - ja yritti lähteä sitä karkuun, sillä seurauksella että toinen takajaloista lipesi ja poni joutui siis, syystä tai toisesta, pukittamaan...! Onneksi se kuitenkin pysähtyi siihen, ja päästiin turvallisesti kotiin. :D

Tai voiko poni tämän söpömpi olla?! ♥ sitä miä varsinkin rohkenen epäillä (;

© Maija

Sunnuntaina mentiin puolisen tuntia kentällä, ihan perus voltteja ja taivuttelua, sillä Iida ja Vares olivat mukana. Otettiin vain vähän ravia (ja Iivari muutaman luvattoman laukan), mutta lähinnä käveltiin. Iivari oli yllättävän kiva siihen nähden että oltiin kentällä, mutta ei kuitenkaan lähelläkään sitä luokkaa mitä se oli vaikka viime kesänä. Mutta jospa se siitä taas pikkuhiljaa.

Eilen miä olinkin jo kipeänä, joten en tehnyt juuri mitään. Susseli ja Vares olivat taas Kouvolassa raveissa, joten illalla kävin siivoamassa Iivarin karsinan ja otin sen sisälle. Poni oli huolissaan kun kaveria ei vielä iltaruokienkaan aikaan näkynyt, mutta vähän ennen kymmentä Susseli soitti että lähellä ollaan, ja lähdin hakemaan Varesta Itämäen alta, sillä Susselin auto ei jaksaisi vetää ylös traileria jossa on hevonen. Talutin Vareksen vajaa puoli kilometriä kotiin ja Susseli hoiti sen loppuun niin miä pääsin huilaamaan. Vares tosiaan lähti 60 metrin takamatkalta ja tuli neljänneksi! Se ja kolme muuta hevosta karkasivat muilta auttamattomasti muutamaa sataa metriä ennen maalia, eikä ollut kaukana etteikö Vares olisi ollut mukana taistelemassa toisesta sijasta. Se kuitenkin juoksi varmasti kaikista lujimpaa lähtiessään kauimpaa ja ollessaan ensimmäisten joukossa maalissa. Niinpä se paransikin ennätystään lähes kahdella sekuntilla! :)

Ulkona on muuten ollut nyt ihan uskomattoman hienoaja kelejä viime päivinä! Jospa se kevät sieltä pikkuhiljaa saapuisi ♥ Ainakin hevosista lähtee karvaa siihen malliin, ettei se kaukana voi olla!


Vielä koostetta Snadilla ratsastuksesta. Kuvattu puhelimella, joten laatu ei ole ihan sitä mihin on totuttu, mutta menköön.