perjantai 9. marraskuuta 2012

Elm Streetin Moottorisahalapset

Ihan ensimmäiseksi ilmoitan, että mikäli et pidä kauhuleffoista, voit jättää tämän postauksen lukematta ja omaan arvoonsa. Muille; jatkakaa..:D

Eli miä ja Iida iskettiin nyt Elm Streetin Moottorisahalapset -niminen (kauhu)leffablogi pystyyn. Saa nähdä ehtiikö blogi lähteä edes kunnolla liikkeelle ennen kuin sen tarina jo päättyy, mutta yritetään. Blogiin pääset tästä . Eli ESML:n idea on kovinkin yksinkertainen: miä ja Iida ollaan molemmat hurahdettu kauhuleffoihin ja katsotaan niitä ihan kohtalaisesti. Koska miä olen suurimman osan leffoista katsonut juuri Iidan kanssa (tai no Jennin kanssa varmaan samanverran, ellen enemmänkin) ja meillä on niiden suhteen aika samanlainen maku, oli luonnollista perustaa blogi nimenomaan hänen kanssaan. Blogiin tulee siis leffa-arvosteluja (jotka voivat meidän kirjoittaminamme olla hieman omalaatuisia..) ja muuta kauhun ympärillä pyörivää. Käyppä siis liittymässä lukijaksi, mikäli kiinnostuit! Ja koska varsinkin miä olen aika laiska ihminen, niinkuin olette ehkä huomanneet, täytyy vain toivoa ettei ESML kuole ennen kuin ehtii edes herätä kunnolla henkiin - luottakaamme siis Iidaan ;D

Talvi jälleen!

Ensimmäiset lumet oli ja meni, mutta nyt on nämä toiset kestäneet taas tiistaista asti. Alkuun sekin oli pelkkää loskapaskaa, mutta nyt muuttunut kunnon lumeksi kun lämpötilakin on laskenut pakkaselle. Jees jees, kelpaa miulle! Tänä syksynä olen kunnlla oppinut arvostamaan pakkasta, kun ei tarvitse putsailla ponin jalkoja kurasta tai pelätä tilsoja ratsastaessa. Toki tänäänkin oli tiet aika liukkaat varsinkin kengättömälle ponille, mutta hyvin tuonne maastoonkin uskaltaa kävelemään lähteä, kunhan pysyttelee tiukasti reunassa tai keskellä raiteiden välissä.

Tänään tuo tietyllä kaistaleella pysyminen ei sujunut mitenkään loistavasti, mutta ei myö silti nurin missään vaiheessa menty. Käytiin siis Iippusen kanssa kävelemässä ilman satulaa tiellä ja poni oli fiksusti huolimatta hämärästä tai useasta vaparista. Oli kuitenkin sen verran liukasta etten uskaltanut ottaa raviakaan kuin muutaman askeleen, kun poni pyrki valumaan koko ajan raiteelle. Mentiin joku puolen tunnin lenkki ilman että kummankaan tarvitsi juuri ajatella. En edelleenkään osaa päättää tykkäänkö enemmän kunnon reipaista maastolenkeistä kaverin kanssa, vai näistä rauhallisista köpöttelyreissuista kahdestaan ponin kanssa - riippuu täysin päivästä. Jokatapauksessa oli rentouttava reissu kohtalaisen rankan kouluviikon jälkeen. ♥




Ylläolevat kuvat molemmat viime talvelta ja varmaan olleet täällä jo, mutten halunnut kuvatonta postausta, ja viikolla on haasteellista saada uusia kuvia kun on jo hämärää kun ratsastan. Ja voi kun olisikin jo noin lumista niin kuin noissa kuvissa (;

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Liebster-palkinto -haaste

Kiitokset tästä Tinttii--:lle! :)

Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi myös tarkoittaa suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa.





1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle
2. Valitse viisi blogia, (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle valitsemalleen blogille.

Haastan/lahjoitan palkinnon blogeille...:
http://kotikorvenn.blogspot.fi/
http://jennimyworld.blogspot.fi/
http://onedayifoundit.blogspot.fi/
http://peakhillslady.blogspot.fi/
http://picturesfrommylife-piia.blogspot.fi/




sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Maasto

Iida oli meillä, ja lähdettiin Iivarilla maastoon ilman satulaa ja miä ratsastin ensin. Lähtiessä meillä ei vielä ollut mitään suurempaa ajatusta siitä, mihin ollaan menossa ja päätettiin lähteä Puhintietä vasempaan. Kun oltiin n.2,5km menty, meidän piti joko kääntyä takaisin, tai vasempaan, täysin tuntemattomalle tielle, sillä suoraan emme voinet jatkaa siltä varalta, että joku Onnenpolun hevosista sattuisi tulemaan vastaan. Koska meitä ei huvittanut vielä lähteä kotiin, käännyimme vasemmalle.

Jatkettiin sitten tätä tietä vielä muutama kilometri. Matkalla Iidalle tuli kuuma, joten se jätti takkinsa ja toppahousut yhteen risteykseen ja jatkoi matkaa hupparilla ja farkuilla. Jossain vaiheessa vastaan tuli auto, joka pysähtyi ja sammutti moottorin siksi aikaa että päästiin ohi. Juteltiin siinä hetki kuskin kanssa ja jatkettiin matkaa. Hetkeä myöhemmin tuli vastaan vielä toinen auto. Kun olimme vaihtaneet Iidan selkään ja tulleet vajaa puoli kilometriä kotia kohti, Iida tajusi pudottaneensa puhelimensa. Käännyttiin sitten ympäri ja käytiin noukkimassa puhelin vaihtopaikalta ja lähdettiin uudestaan kotia kohti.

Loppumatka sujui ongelmitta, mitä nyt poni pelkäsi mörköjä muutaman kerran niin ettei meinannut uskaltaa liikkua. Pimeäkin yllätti ennen kuin oltiin kotona, mutta onneksi meillä oli heijastinliivit ja Iivarilla ohjissa ja takasissa heijastimet.

Vaikkei ravattu tai laukattu kuin muutaman kerran, poni oli lenkin jälkeen ihan hikinen, joten heitettiin sille loimi niskaan ennen kuin vietiin se ulos. Vaikka eipä ihmekkään, kun matkaa tuli sen 13,5km ja Iivarilla nyt ei mikään kovin huippukunto kuitenkaan ole.

Vihaan kirjoittaa kuvattomia postauksia, mutta menköön nyt tämän kerran kun miulla ei uusiakaan kuvia ole. Onpahan nyt kuitenkin päivitetty tännekkin :D