tiistai 25. marraskuuta 2014

Talvinen lauantaipäivä

Lauantaina sain pitkästä aikaa kuvia, kun Riina kävi tallilla ja muistin jopa etsiä kameran! Riina käy edelleen säännöllisesti meillä, vaikkei varsinaisesta vuokrauksesta enää voikaan puhua, kun Iipulla ei enää entiseen malliin ratsasteta. Kuitenkin kiva saada välillä apua ja kaveri ponien liikutukseen ja ilmeisesti Riinallekin näiden kanssa tekemisestä saa vähän vaihtelua ratsastustuntien rinnalle. :)

Ei siis tehty viime lauantainakaan mitään erikoista, Iivarin kanssa mentiin hetki pellolla ja Elmerin kanssa yritettiin käytiin maastossa hyppäämässä.


Riina ratsasti ensin viitisentoista minuuttia, miä köpöttelin suunnilleen saman verran. Ei ravattu nyt yhtään, kun ponilla tuntui muutenkin olevan vähän turhan paljon menohaluja kun pellolla oltiin, ja kun se torstai-iltana näytti varovan vähän ongelmajalkaansa. Uskallettiin kuitenkin ratsastaa, kun perjantainakin poni liikkui ihan puhtaasti eikä vaikuttanut kipeältä. Veikkaan että se oli onnistunut kipeyttämään kinttunsa jos oli riekkunut aasin kanssa koppuraiseksi jäätyneessä tarhassa. Tämä olikin ensimmäinen kerta koko syksynä, kun jalka näkyi sitä vaivaavan.

Jos kuitenkin pysyttäisi aiheessa. Iivari oli lauantaina mukavan herkkä ja reipas ratsastaa, mitä nyt välillä piti pysähdellä syömään. Liian pitkään ei myöskään auttanut mennä suoraan, ainakaan kotia kohti, tai alkoi poni tikittää alla kuin aikapommi. Kerran se pääsi pukittamaan Riinan alaskin, mutta muuten pysyi kyllä peräpääkin maassa, kun muisti pitää ponin huomion itsessään.








Aasin kanssa lähdettiin tosiaan maastoon. Sillä oli taas hirmuisesti menohaluja alkumatkasta, enkä oikein tiennyt miten sitä taluttaisin. Jos sitä yritti viedä pitkässä narussa (heh, kaikki aina sanovat ettei oria pitäisi ikinä taluttaa niin että se pääsee kulkemaan selän takana, mutta siellähän tuo normaalisti tulee..), se heitti pukit ja pyyhkäisi edelle sen verran mitä narussa riitti pituutta. Jos taas talutti riimusta, se steppaili ja yritti purra... Onneksi se on tuollainen yleensä vain alkumatkan ja rauhoittuu pian kävelemään rennosti perässä.
Oltiin päästy varmaan lähemmäs kilometrin päähän kotoa ja rakenneltiin pienelle sivutielle estettä. Elmeri seuraili miua nätisti narun päässä, kunnes kuuli Puhintieltä ilmeisesti Vareksen askeleet ja päätti lähteä tsekkaamaan kuka se siellä menee. Ja se kun läks, niin ei siinä paljon ollut tehtävissä. Kun en juostessa sitä onnistunut pysäyttämään, päädyin hyppäämään polvilleen, mutta joopa joo, ei siitä tullut kuin mustelmia ja reikä toppahousuihin, kun liuin aasin perässä muutaman metrin. :D
Lopulta käveltiin sen perässä kotiin. Luojan kiitos se ravasi liikennesääntöjen mukaisesti kiltisti tien oikeaa reunaa, kun kaksi autoakin tuli sitä vastaan. Onneksi molemmat autoilijat vaan naureskelivat meille, eivätkä raivonneet vapaana juoksevasta aasista. :D

Yritettiin sitten uudestaan (varalta kahdella narulla), eikä nyt ollut enää mitään ongelmia. Pari kertaa Elmeri juuttui miettimään, mutta säntäilyä se ei sentään harrastanut.

 "Olen aasi...

...ja hieman idiootti... 

...mutta tosi hieno!" 

"Korvani ovat aina kaikkien naamalla." 

"Jos en ole aivan varma jonkun asian kannattavuudesta, pidän pienen tuumaustauon. Ja silloin ei ihmisten auta kuin odottaa." 

"Hölmöt ihmiset yrittää tehdä minusta hurjaa esteaasia, mutta kuka hullu nyt tuhlaa voimiaan loikkimalla tällaisten risujen yli?!"
Se tämänkin virityksen kaatoi joka kerralla, kun ei vaan kehdannut nostella kinttujaan.

Miun ratsastuskuvista sekä aasikuvista kiitokset Riinalle.
Ulkoasukin joutaisi vaihtoon, kun vaan saisi aikaiseksi tehdä asialle jotain..

tiistai 28. lokakuuta 2014

Tallin esittely

Eihän siinä lataamisessa mennytkään kuin kaksi vuorokautta... :D
Tässä tämä nyt kuitenkin olisi.

Linkki videoon




Kertokaas mitä tykkäsitte?

maanantai 27. lokakuuta 2014

Iivarin jalkojen tilanne nyt (+ haasteeseen vastailua)

Iivarin tilanteesta ette ole nyt juuri kuulleet, joten ajattelin josko nyt olisi hyvä aika kerrata senkin kuulumisia (tässä kun tätä konetta on päällä pidettävä, että tuo video joskus latautuisi, on miulla aikaa höpötellä tänne).

Kesällähän Iivarilta löytyi melko paha nivelrikko oikean takajalan vuohisen kuvista, jonka jälkeen se sai kipulääkekuurin ja joutui tarhailemaan yksinään muutaman viikon. Kun se sittemmin sai Elmerin taas kaverikseen ja pääsi laitumelle, en uskaltanut heti aloittaa sen liikutusta, vaan se sai vielä pari viikkoa vain lomailla. Kun vihdoin aloin liikuttaa sitä, tehtiin vain pieniä kävelylenkkejä lähinnä maastakäsin silloin tällöin, ja poni oli ihan ok. Ihmeteltiin kuitenkin otj vuohisen yläpuolella olevaa turvotusta, joka tuntui päivästä ja viikosta toiseen ihan samalta - viileä, pehmeähkö möykky. Poni ei kuitenkaan aristanut jalkaansa vuohisen taivutusta lukuunottamatta. Ja koko kesän kuulunut rutina jatkui.



Loppukesästä jalka tuntui ja kuulosti yhä samalta, mutta kärryjen hankkimisen myötä aloin ajaa Iivarilla käyntilenkkejä pellolla ja tiellä silloin tällöin. Pihasta lähtiessä ja taas kotiin palatessa kärryille asti kuuluu usein jotain ääniä, jotka voisi paikantaa luultavasti tähän kyseiseen vuohiseen. Poni kuitenkin liikkuu koko ajan ihan hyvin, joten vaikka ääni vähän ahdistava onkin, on jatkettu ihan normaalisti. Vastaavia ääniä on kuulunut silloin tällöin myös ratsastaessa, kun on käyty vähän köpöttelemässä ilman satulaa. Mutta siinäkin sama homma; poni ei itse tunnu reagoivan juuri mitenkään.



Suunnilleen kuukausi sitten meillä kävi eläinlääkäri kotona rokottamassa Iivarin ja Elmerin, sekä raspaamassa niiden hampaat. Kysyin sitten tämänkin eläinlääkärin (tällä kertaa meillä ei käynyt sama ell, joka tutki ponin kesällä) mielipidettä Iipun jalasta, ja kerrottuani tilanteen, sain kuulla helpottavan mielipiteen; turvotus vuohisen yläpuolella on luultavasti vain kosmeettinen haitta, sillä ainakin ell epäili kesällä venähtäneen vuohisjännetupen jääneen "palautumatta" normaaliksi (tai jotain sen tapaista, muistelen), minkä ei kuitenkaan pitäisi haitata, kun se ei ole kuitenkaan lämmin tai kipeä. Vuohinen itsessään on myös viileä eikä siinä tunnu mitään normaalista poikkeavaa ja taivuttaessa kuuluva rutina johtuu kenties siitä, että nivel ei taivu täysin normaalisti, vaan meinaa "muljahtaa" (mitä ei sitten loppujen lopuksi kuitenkaan tee). Kun Iivari kuitenkin lähtee mielellään töihin (laitumella tuli usein laukalla vastaan, nyt tarhassakin tallustaa luokse) eikä vaikuta kipuilevan liikkeessä, tilanne on eläinlääkärin sanoin "ihan hiton hyvä" siihen nähden, miten paha löydös kuvissa näkyi.

Nyt ollaan jatkettu liikutusta edelleen lähinnä kävellen, vaihtelevasti selästä, kärryiltä kuin maastakäsinkin. Ensimmäiset ravipätkät otettiin vasta 12.10. maastossa, kun poni ihan välttämättä vaati saada ravata. Ei se siis kovin kipeä taida olla, kun itse ravia haluaa. Sittemminkin on pari pientä ravipätkää otettu pohjien salliessa, eikä poni ole ollut moksiskaan. Jalat pyritään kylmäämään aina liikutuksen jälkeen. Jonkun ihan säälittävän kävelylenkin jälkeen isketään vain linimentit, mutta muuten on pyöräytetty jääpalapussit pinteleillä vuohisten ympärille 15-20 minuutiksi.
Lisäksi Iivari saa iltaruokien sekaan MSM-jauhetta, sekä ihan omin pikku kätösin (okei okei, äitin ja Riinan avustuksella) keräämiäni ja kuivaamiani ruusunmarjoja, joiden pitäisi olla oikea ihmemarja. Pihlajanmarjojakin olen ponille kuivannut, sillä niistä saatavasta c-vitamiinista ei pitäisi olla ainakaan haittaa MSM:n imeytymisen kannalta.

 "Iipu meijän piti kävellä.."
"EIPÄS!"
... :D

Ilmeisesti poni onkin tällä hetkellä varsin kivuton jaloistaan, sillä tänään kengittäjä sai vuolla molemmat takajalat yhteen menoon ilman pienintäkään vastarintaa! Usein Iivari on nykinyt jalkojaan ainakin vähän, mutta nyt ei ollut mitään ongelmaa. Toivotaan että sama meno jatkuu, ja pystytään jatkamaan yhtä hyvillä mielin kuin tähänkin asti. :)

Vieläkö jaksaa lukea?
Veera haastoi miut tällä varsin tutulla haasteella, jossa pitäisi kertoa faktoja ja haastaa muita. Olen kuitenkin niin laiska, että vastasin vain kysymyksiin.

1. Parhaimmat hetkesi hevosten parissa?
Niitä on niiiin paljon! Ratsastaessa tottakai kaikki onnistumiset, mutta nyt kun Iivarin tilanne on mikä on, ja ratsastus on muuttunut täysin köpöttelyksi, olen alkanut arvostaa pieniäkin juttuja ihan eri tavalla kuin ennen. Meillä on Iipun kanssa ihan omat jutut mitä tykätään tehdä, siis mitä muut meidän tallin asukit enemmän tai vähemmän inhoavat. Varsinkin aina rauhallisina hetkinä on ihanaa puhallella toistemme neniin (hengitetään vuorotellen ja puhallan kevyesti ponin sieraimeen sen puhallusten välissä. Hevoset käsittääkseni tervehtivät usein haistelemalla toistensa hengitystä). Nopeasti Iivari alkaa laskea päätä ja silmät meinaavat painua kiinni, kun se rentoutuu melkein uneen asti.

2. Lempparitehtäväsi ratsastaessa, niin esteillä kuin koulussa?
Esteillä tykkään jumppasarjoista ja muista matalista ja sinänsä helpoista tehtävistä, mitkä kuitenkin ovat tosi hyödyllisiä hevosellekin. En ole ikinä innostunut niinkään isoista esteistä, vaan mielummin hyppään vähän pienempiä ja keskityn sitten muuhun ratsastukseen.

Koulussa tykkään suht yksinkertaisista ja selkeistä jutuista, missä ei tarvitse keskittyä sen sataan asiaan yhtäaikaa. Liian helpolla ei saa kuitenkaan aina päästä, vaan vaikeusastetta täytyy nostaa sitä mukaa että on kokoajan vähän jotain hiottavaa. Mitään varsinaista tehtävää en kyllä keksi. Tai no yksi Iivarin kanssa hyväksi havaittu tehtävä on ympyrä, sen pienentäminen ja suurentaminen. Yksinkertainen tehtävä, jolla ponin saa aika hyvin kuulolle!

3. Kirjoita pieni esittelyteksti tallista, jossa käyt eniten
Niin no... :D
Pieni yksityinen maalaistalli, josta löytyy karsinat hevoselle ja kahdelle <140cm ponille. Tarhojen yhteydestä löytyy pieni pihattotyyppinen rakennus. Kentän virkaa toimittaa 25x45m peltoalue, hiekkapohjainen (ei ratsastus)kenttä löytyy kilometrin päästä. Maastot on kohtalaiset, mutta pitkälti kovaa hiekkatietä. Kuten arvata saattaa, mitään varsinaista toimintaa ei ole, toki kaikki tutut on tervetulleita käymään :D
Saatte sen videonkin pian!

4. Tavoitteesi ratsastajana?
Tällä hetkellä tosi vaikea asettaa mitään tavoitteita, kun en tiedä milloin pääsen jatkamaan ratsastusta ihan kunnolla. Mutta haluan tottakai oppia ratsastamaan entistä siistimmin ja korjata omaa vinouttani, sekä oppia hallitsemaan jalkani.

Ei sitä sentään ihan aina tarvitse pelkällä Iipulla köpötellä, kun tällainenkin kompsu tuossa pihassa pönöttää. :D
Tuo jalka on muuten aika oikeaoppisesti tuossa jalustimessa (ja istunta ratsastusvyön kanssa on muutenkin, noh, aika tyylikäs)...

5. Minkälaisia unelmia tai toiveita sinulla olisi tulevaisuuden suhteen?
Ykkösenä toivon tietenkin mahdollisimman kauan yhteistä aikaa Iivarin kanssa. Ja tottakai Elmerinkin, mutta se on nuori, eikä samalla lailla vaivainen kuin poni *kop kop kop*.
Muuten unelmoin aika tavallisista asioista, kivasta työstä jne. Haluaisin pystyä pitämään jatkossakin oman hevosen (tai Elmerin seuraavat 30 vuotta, ja sen rinnalla/jälkeen toinen) ja mieluitenhan ne asuisivat omassa pihassa.

6. Lempi lajisi hevosurheilussa? Perustelut plussaa!
Raviurheilu. Vaikka itselläni onkin ratsu ja aasi, ja luultavasti jatkossakin haluan ratsun (paitsi jos miulla joskus sattuu olemaan lapsi(a), voisin yrittää hankkia sille raviponin, koska pienillä töppöjaloillaan pinkovat shettikset on ehkä söpöintä ikinä ;D), tykkään silti enemmän raveista. Ratsastuksen MM-kisoja katsoin jonkin verran, mutta muuten miua ei juuri kiinnosta seurata ratsastusta. Raveissa voisin katsomon puolella viettää enemmänkin aikaa, varikolla tulee kyllä pyörittyä ihan mukavasti. Ja suomalaisia kärkiratsastajia tiedän tosi huonosti, saati sitten heidän ratsujaan, kun taas ohjastajia tai ravihevosia voisin luetella vaikka kuinka (vaikka laskenkin itseni raviharrastajana jos ei nyt aloittelijaksi, niin ei kovin paljon pidemmällekään).
Perusteluja en oikeastaan edes keksi. Jostain syystä olen vain alkanut pitää raviurheilusta koko ajan enemmän ja enemmän. Viimeistään Vareksen myötä olen hurahtanut siihen ihan kunnolla, kun on päässyt itsekin mukaan tekemään ja jännittämään. Ratsastustakaan en koe mitenkään huonompana, se ei vaan (varsinkaan huipputasolla) iske niin että jaksaisin sitä oman ratsastukseni lisäksi hirveästi seurata.


7. Mitä askellajia työstät mieluiten kouluratsastuksessa? Entä mikä on kaikista vaikein sinulle ja ponillesi?
Ravityöskentelystä tykkään ehkä eniten. Laukka on ollut miulle aina se kaikkein vaikein, kuten Iivarillekin.

8. Jos sinulla olisi mahdollisuus päästä yhden huippuratsastajan valmennukseen, kuka hän olisi?
Jos vielä muistat mitä vastasin kohtaan 6, ei liene yllätys etten osaa sanoa. Jonkun joka kuuntelee myös ratsastajaa ja muistaa että jokaista ratsukkoa ei voi vääntää samaan muottiin, eikä kaikkia hevosia voi ratsastaa samalla lailla. Eli valmentajan ja ratsukon välillä on oltava hyvä yhteisymmärrys, ennen kuin voidaan keskittyä ratsukon kehittämiseen. Eli jos valmentautuisin, suosisin sitä yhtä omaa valmentajaa vaihtuvien, ehkä tunnettujenkin valmentajien sijaan.

 9. Minkälaiseksi henkilöksi kuvailisit itseäsi?
Varsinkin aluksi olen ihan tosi ujo, enkä juuri viihdy isossa porukassa. Muuten olen omasta mielestäni suht rauhallinen ja järkevä. Hirmu vaikea kuvailla itseään, joten kysyin parin kaverin mielipidettä:
- tyhmä, höpö, kiva nauru (...en nyt menisi vannomaan xd), yleisnero
- "sellane perus savolainen maalaisjuntti", viisas, hassu
- lyhyt, naurat paljo, hauskoja juttuja ja oot iha sekopää välillä, aina jotai puhuttavaa ja kivaa seuraa keskellä yötä
- oot mukava, hauska, pirteä, positiivinen, tosi hyvää talleiluseuraa ja tarkka karsinan siivooja

10. Mitkä olivat viime kesän kohokohtiasi?
Ainakin Summer Up ja kunkkarit, kun ne olivat sellaisia isoimpia juttuja. Myös vuolukurssi oli kiva ja hyödyllinen kokemus. Sitten ylipäätään ne lämpimät kelit ja löhöily.

11. Mikä on parhain ostoksesi tämän vuoden sisällä?
Siis vuoden sisällä vai tänä vuonna? Jos vuoden sisään niin Elmeri, mutta jos tarkoitetaan vuotta 2014, niin eipä tule mieleen. Ainakin alkuvuodesta hankittu iPhone 5s on sellainen josta olen kyllä tykännyt, sekä kesällä poneille ostetut koppakärryt.

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Rodos 18.-25.10.



















Niin meni sekin syysloma reissatessa. Rodoksella (ja tässä samaisessa hotellissa) olin jo toista kertaa, mutta mikäs siinä, mukava paikka. Lämmintä oli aurinkoisina päivinä 24-28 astetta, parina viimeisenä päivänä tuli (rajujakin) sade-/ukkoskuuroja, mutta lämmintä riitti siitä huolimatta reilut parikymmentä astetta.

Miten teillä meni syysloma?

(Tallin esittely -video tulossa heti kun saan sen Youtubeen ...jossa tunnetusti voi kestää!)

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Mitä meille kuuluu ja puhelimen tyhjennystä

Edellisestä kuulumispostauksesta onkin vierähtänyt tovi. Ajattelinkin tehdä teille koosteen heinä-elokuusta kännykkäkuvien muodossa, niin säästytte hirvittävältä tekstimäärältä, mutta pääsette suurinpiirtein perille siitä, mitä viimeisten parin kuukauden aikana on tapahtunut.

Heinäkuun alkoi mukavasti Summer Upissa, jossa olin Sannin kanssa sekä perjantaina että lauantaina. Voisin ottaa ensi kesänä uusiksi!

© Susseli


Oltiin naapurin pellolla heinätöissä muutama tunti, osa ensi talven heinistä tuotiin jo kotiinkin. Jaloista ja käsivarsista näki mitä oli tullut tehtyä (itseasissa kuvasta naarmuja ei edes juuri erota, olisitte nähneet miun jalat todellisuudessa).. :D

Mitä olisikaan kesä ilman mansikoita


Elastista katsomassa !

Jalkapallon mm-kisojen aikaan Elmeri näytti iskän mukaan ihan Brazilian pelaaja Neymarilta. Kieltämättä aasilla oli samanlainen otsatukka (kun se ei ollut vieläkään päässyt eroon talvikarvastaan..) :D

Elmerin (täys)pikkuveli Valtteri!

 St. Micheleissä olin tottakai molempina päivinä! Sunnuntaina en mennyt heti alusta, sillä nukuin edellisen yön todella huonosti, eikä aamullakaan olo ollut kovin kehuttava, sillä lauantaina sain ilmeisesti auringonpistoksen/nestehukan.. (kameralla kuvattu, oli pakko saada Micheleistäkin kuva tähän, eikä kännykkäkuvia ollut)

23.7. ensimmäistä kertaa Iivarin selässä seitsemään viikkoon

Pilvellä oli hieno kultareunus

Creepy kissa tuijotti miua aitan ikkunasta :D

Tammuskan kanssa hiitillä. Ollaan nyt käyty samalla porukalla (kolme oria ja tamma :D) radalla suunnilleen kerran viikkoon, niin nuoret saavat treeniä porukassa juoksemiseen :)

Porin kuninkuusravit 2014! Oltiin molempina päivinä, tälläkin kertaa Sannin kanssa.

Kunkkareista ostin tottakai kyltin Elmerin karsinanoveen. Aasin kuvalla olevia kylttejä ei ollut, mutta koska oltiin jo hyvissä ajoin liikkeellä, eikä ravitorilla ollut vielä kovin paljon porukkaa, sanoi "kylttikauppias" voivansa piirtää miulle aasin! :)

© Riina
Riina kävi Tampereella ja toi Iivarille naruriimun Hööksistä! Kerran olen ponilla ratsastanut tuolla, ja alun ongelmien jälkeen alkoi kääntyminenkin sujua :)

© Riina
Olin pitkin kesää katsellut koppakärryjä, ja kun huomasin Mikkelissä olevan a-ponin (shettiksen) kärryt myynnissä, oli niitä pakko kokeilla Iivarille. Hyvin mahtui poni ainakin kävelemään niiden edessä, joten kärryt ovat nyt meidän!

15.8. Vares; hylätty, pitkä laukka. Poni polkaisi heti startissa kengän irti toisesta etusestaan, eikä voinut muuta kuin laukata. Tässä jo varakenkä jalassa, jotta kavio saatiin kestämään pari päivää kunnon kengitykseen asti. Aika karun näköinen...

Pari viikkoa sitten käytiin Elmerin kanssa ensimmäistä kertaa jossain tapahtumassa, ja aloitettiin mukavasti oman kylän Kuhhauksella, koululla. Elmerillä on kyllä asenne kohdillaan, sillä heti kun päästiin pihaan, se aloitti huutamisen, kuin ilmoittaakseen "Elmeri, valtakunnan suurin ja mahtavin ori on saapunut! Huomatkaa minut!" :D Muutamalta ihmiseltä sainkin sen jälkeen kommenttia, että muuten on hieno aasi, mutta ääni on aivan kamala.

Kävin yhtenä iltana lenkillä, ja näin hirven (tai itseasiassa kaksi, toisen huomasin vasta kun ne lähtivät liikkeelle) pellon reunassa. Tuijotettiin toisiamme varmaan pari minuuttia, kunnes jatkettiin molemmat rauhassa matkaa.

Viime viikolla tuli postissa tämmöinen! Kyseistä kirjaa on painettu vain 1000 numeroitua kappaletta, meidän on numero 82. Nelisensataa sivua suomenhevosesta, pieni luku-urakka.

Viime viikonloppuna tyhjennettiin sekä varustehuone että talli ihan kokonaan, ja nyt ollaan pesty ikkunat, lakaistu lattiat, siivottu lampaiden karsina, uusittu varustehuoneen lattiaa ja tehty sinne hylly ja laitettu kolmas satulateline. Nyt enää tavarat paikoilleen, niin valmista on! Sitten se pitäisikin yrittää pitää siistinä... Vielä olisi kentän siivous edessä. Jos teillä on kiinnostusta, voisin yrittää kuvata vaikka jonkinlaisen tallin esittelyn sitten kun on saatu kaikki valmiiksi?

Innokkaat siivousapulaiset! Välillä miulta vietiin hanskat, jos olin heittänyt ne hetkeksi käsistä, ja sitten roikuttiin joko vuorotellen tai jopa yhtäaikaa talikossa. Tai meinattiin kaataa kottarit. Jos ei mitään muuta, niin vähintään seistiin mahdollisimman tehokkaasti tiellä. Ja välillä piti vähän nahistella niin, että miun oli paettava johonkin nurkkaan etten jäänyt väliin... Lisäksi Elmerillä on pakkomielle jahdata talikkoa (Siis ihan oikeasti jahdata, korvat luimussa se yrittää syödä talikon. Jos kävelet/juokset talikon kanssa, se tulee perässä. Jos pyörit ympyrää, se kiertää talikon perässä).

Käytiin tänään pieni kärryttelylenkki. Iivari ei pitänyt mitään kiirettä, vaan askelsi hyyyviiin hitaasti :D Iloisena kuitenkin.

Siinä se nyt sitten oli. Haluatteko jatkossakin tällaisia puhelinkoosteita?