Koulutunti

Sanni päätti pitää miulle ja Iivarille tänään koulutunnin. Tehtiin aika perusjuttuja, alkuun mentiin peruutuksia ja temponmuutoksia ravissa. Peruutuksethan eivät missään nimessä kuulu Iivarin lempiliikkeisiin, joten välillä jouduttiin hetki taistelemaan ennen kuin herra suostui liikahtamaan taaksepäin - kuitenkin heti kun ensimmäinen askel oli saatu, poni suostui peruuttamaan sen verran kuin pyysin. Ravilisäykset onnistuivat ihan kohtalaisesti heti kun poni tajusi jutun jujun, mutta kokoaminen (tai ylipäätään hitaampitempoinen ravi) oli Iivarista jotain ihan käsittämätöntä, sillä vaikka jarrut ja kaasu löytyivät, ne eivät toimineet askellajin sisällä, vaan aina siirryttiin joko käyntiin, tai sitten ravattiin vähän turhan reippaasti.

 Miulla oli vissiin jotain ongelmia... :D

Kun ravaaminen alkoi kutakuinkin sujua, otettiin käyntiin ja mentiin avotaivutuksia. Miähän en ollut niitä mennyt yli vuoteen ja Iivarikaan ei ole niitä meillä mennyt kuin pari kertaa. Ensimmäiset avot sujuivat kuitenkin tosi hyvin, mutta loppua kohden ponia alkoi selvästi ottaa pattiin ja sainkin tehdä kiitettävästi töitä jotta saatiin edes pari askelta aikaiseksi. Seuraavaksi olikin siis laukkojen vuoro... Aloitettiin vasempaan, onhan se ponille helpompi suunta. Nostot onnistuivat hyvin, ja sain ponin jopa kuuntelemaan mielestäni ihan kohtalaisesti. Hommaa vain vaikeutti se, että kaksi kulmista olivat liukkaita ja niissä täytyi oikaista vähän, joten ohjauksen kanssa sai olla tarkkana, jotta päästäisiin päätyihin ilman että ajaudutaan kuitenkaan kulmaan uraa pitkin. Myös laukan ylläpitäminen pääty-ympyrällä osoittautui haasteeksi, etenkin kun Iivari olisi halunnut välillä juosta suoraan Sannin syliin. Onnistuttiin kuitenkin lopulta ihan kohtuu hyvin - tosin miun ja Iivarin "kohtuu hyvin" on aika monen "ei niin hyvin". :'D Oikealle saatiin pari kertaa myötälaukka, joten olin ihan tyytyväinen ja lopetettiin siihen.

Loppuverkat menin ilman jalustimia ja ohjia (jotka olivat kaulalla solmittuna). Välillä olin takaperin, välillä risti-istunnassa, välillä pidin jalkoja lautasten päällä... Sannin tunnit ovat kieltämättä ihan mielenkiintoisia. Tipuin kerran tyylikkäästi käynnistä, ja kerran meinasin tippua, mutta sinnittelin itseni takaisin satulaan. Oli hauska tunti, pakko myöntää!

Joku tarkkasilmäinen ehkä jo huomasikin, mutta Iivarilla ei siis enää käytetä romaania, sillä mahaa on sen verran, että satula on aivan sopiva ilmankin. Katsotaan uudestaan sitten kun herra vähän laihtuu.