Elämä, että ratsastus osaakin olla rankkaa! Miulla oli siis tunti tänään, ja menin issikkatamma Disalla. Olihan tuo muuten ihan hauska tapaus, mutta äärettömän laiska. Laukat nousi vaan toiseen suuntaan, ja aika heikosti silloinkin. Ravin löytyminen oli myös jonkinlaisen työn takana - luonnontölttäri kun on kyseessä - vaikka normaalisti se pitäisi siltä melko helposti löytyäkkin. Mentiin aikapaljon taivuttelua pääty-ympyröillä käynnissä ja ravissa (melkein kaikilla kun hevoset tahtoivat kuulemma alkutunnista olla ennemmin taipuneina ulospäin ;''> ), jalustimilla ja ilman. Ja Disa päätti olla taipumatta kiltisti kumpaankaan suuntaan, joten voitte varmasti arvata että jalat olivat vähän muussina tuon jälkeen. Ja lämpötila kun vielä huiteli silloinkin 29 asteessa, ja kentälle porotti kaiken lisäksi aurinko täydeltä terältä!
Iivarilla en viitsinyt edes ratsastaa tänään, saipahan poika yhden vapaapäivän. Kuumimpaan aikaan päivästä kävin vähän vettä sen niskaan ämpärillä heittämässä, ja ihan tyytyväiseltä vaikutti kun sai vähän viilennystä! Sisälle en sitä vienyt, kun hyvin näytti ulkona paarmoista huolimatta viihtyvän. Joku päivä voisin käydä kokeilemassa, josko poni suostuisi menemään järveen, vaikka vain parinkymmenen sentin syvyyteen.
Nyt on meillä suunnitteilla (ja jo vähän aluillaan) jonkinnäköisen katoksen rakentaminen Iivarille. Lammaslaitumen viereenhän tuo tulee, joten saa nyt nähdä miten hyvin poni sinne alussa tulee uskaltautumaan, mutta eiköhän tuo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti