Kenttä on onneksi jo kokonaan sulanut, mitä nyt toisessa päädyssä on vielä pienet lumikasat jotka eivät kuitenkaan haittaa käyttöä. Pohja on kuitenkin yhä vähän märkä, joten ei siellä hirveästi viitsi vielä juoksennella - varsinkaan uralla, jossa on paikoin lätäköitäkin. Juoksutukseen kenttä sai kuitenkin kelvata, vaikka välillä olikin vähän vaihdettava paikkaa ettei poni kaiva maahan puolimetristä uraa :D
Aluksi Iivari meni ihan hyvin ja kiltisti, varsinkin ravissa. Kävely nyt on aina ollut sille vähän haasteellista, kun pitää joko jäädä syömään, tulla nököttämään juoksuttajan eteen tai vaihtoehtoisesti ravata. Kun kuitenkin alettiin ottaa laukkaa, alkoi myös pukkien esittely. Kaunis ja rauhallinen laukka ei vaan yksinkertaisesti ollut Iivarin mieleen. Siinä se sitten aikansa pukitteli, kunnes malttoi rauhoittua ja saatiin vaihdettua suuntaa. Oikealle herra ei sitten halunnut toimia ollenkaan niin kuin piti. Ensin iskän oli käveltävä sen vieressä että se suvaitsi edes kestää siellä muutaman metrin päässä miusta ja liikkua kävellen eteenpäin. Heti jos siitä päästi irti, se kääntyi miuta kohti ja pysähtyi. Kun sitten viimein oli aika ravata, alkoi se samainen riehuminen kuin toiseenkin suuntaan. Välillä sitten jumiteltiin siinä miun edessä, vaikka miten maiskuttelin ja heiluin raipan kanssa. Kun ei jaksa niin ei jaksa. Totesin että "eihän tuota saa liikkeelle mitenkään" ja hyppäsin vähän tasajalkaa siinä herran nenän edessä (katsoessani videota huomasin, että näytin siinä hyppiessä lähinnä linnunpoikaselta joka on turhautunut siitä ettei osaa lentää >)) ja siitäkös poni vasta vetäisikin herneet nenukkiinsa. Täyskäännöksellä ja parilla kunnon pukilla se kiskaisi miutkin peräänsä, mutta kääntyi sitten takaisin ympyrälle jolla matka jatkui yhä pukkilaukassa. Kyllä se sitten myöhemmin suvaitsi rauhoittua, eikä se edes loppupeleissä ollut niin kauhea kuin tämä teksti saattaa antaa olettaa, vaan ihan mukaviakin pätkiä tuli silloin tällöin :) Laitoin vielä kolme puomia kentän keskelle ja iskä talutti ponin niiden yli muutaman kerran käynnissä ja ravissa. Iivari meni siinäkin ihan nätisti. Lopuksi sitten kävelytin ponia ympäri kenttää ja harjoiteltiin pysähdyksiä.
Että tällaista tänään. Muuten miulla ei olekkaan mitään ihmeellistä asiaa, kunhan tulin kertoilemaan vähän Iivarin kuulumisia. Sen voisin kuitenkin mainita, että tuossa joku päivä käytiin agrimarketissa katsomassa miulle niitä uusia, "huonompia" chapseja. Siihen tuli sitten myyjä joka alkoi esitellä meille tarjouksessa olevia nahkachapseja, ja niinhän siinä kävi, että otimmekin huonompien sijaan entistä paremmat chapsit :D Käytän nyt sitten niitä vanhoja huonompina, ja "säästän" ne nahkaiset sitten parempina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti