Eilen ehdin ratsastaa Iivarilla. Menin ilman satulaa pellolla. Iskä oli tehnyt traktorilla sinne reilun parisataa metriä pitkän "tien" jota sitten köpöttelin edestakaisin. Aluksi Iivari oli ihan täpinöissään ja käveli kuin jousilla. Tuntui että se voisi millä hetkellä tahansa singota johonkin sattumanvaraiseen suuntaan. Toisaalta se taas tuntui hirmu rennolta ja kivalta. Ensimmäisen kerran kun ohitettiin joku puu ja sen vieressä olevat pyöröpaalit, herra kummasteli niitä kovasti. Käveli kuitenkin kiltisti ohi kun vähän sitä patisti. Muutaman pätkän ravasin ja poni oli nätisti. Ensimmäisen ravipätkän päätteeksi pukitti, kuin protestoiden käyntiin siirtymistä vastaan. Tämän jälkeen ymmärsi kuintenkin, että jos on kiltisti niin sitten saa luvan kanssa juosta vähän. Lopuksi kävin pyörähtämässä pienen lenkin ihan umpihangessa. Oli hirmu kivaa, vaikken pitkään ratsastanutkaan ♥ Joskus jos saisi vielä kaverin mukaan (ja jos Iivari jaksaisi silloinkin käyttäytyä) voisi vaikka vähän hurjastellakkin siinä "peltotiellä".
Eilen ja tänään olen testannut mitä tapahtuu kun laskee Iivarin isti navetan ovella illalla kun sitä viedään talliin. Talutan sen siis niin pitkälle että sen pää on sisällä ja siinä vaiheessa päästän irti riimusta. Eilen poni ei heti tajunnut mennä karsinaan, vaan meinasi suunnata ruokien luo, mutta tänään marssi iloisena ja vauhdilla karsinaansa. Taitaan pikkuheppa ymmärtää että mitä nopeammin ehtii karsinaan, sitä nopeammin saa ruuat eteen (;
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti